Kotimaisen kauhun uusi aalto: suomalaisen kauhuelokuvan tekijät ja studiot 2020-luvulla

Kotimaisen kauhun uusi aalto: ketkä ovat suomalaisen kauhuelokuvan tekijät ja studiot 2020-luvulla – tähän kysymykseen on vihdoin konkreettinen vastaus. Vuonna 2022 kaksi suomalaista kauhuelokuvaa, Pahanhautoja (Hatching) ja The Twin, herättivät kansainvälisen lehdistön huomion ja osoittivat, että Suomessa syntyy maailmanluokan genreelokuvaa. Uusi aalto ei ole sattumaa: taustalla ovat yksittäiset ohjaajat, kirjoittajat ja tuotantoyhtiöt, jotka ovat rakentaneet uraansa pitkäjänteisesti samaan aikaan, kun Suomen elokuvasäätiö on ohjannut merkittäviä tukisummia myös genre-elokuviin.

Mistä kotimaisen kauhun uusi aalto syntyi?

Suomalaisen kauhuelokuvan historia ulottuu vuosikymmenten taakse, mutta 2020-luku on tuonut mukanaan selvästi uudenlaisen kauden. Aiemmin kotimaiset kauhuelokuvat jäivät usein muutamaksi vuosikymmeneksi leimautumaan eristetyksi kuriositeetti-ilmiöksi. Murros alkoi 2010-luvun lopulla, kun lyhytelokuvaohjaajat ja käsikirjoittajat alkoivat rakentaa genreosaamistaan järjestelmällisesti. Ilja Rautsin lyhytelokuvat Helsinki Mansplaining Massacre (2018) ja Night of the Living Dicks (2021) kiersivät kansainvälisillä festivaaleilla ja rakensivat tekijälleen maineen nimenomaan genreosaajana. Samaan aikaan Hanna Bergholm kehitti omaa ohjaajaidentiteettiään, joka kulminoitui Pahanhautojaan (2022).

Hanna Bergholm – kotimaisen kauhun uuden aallon kasvot

Kotimaisen kauhun uusi aalto on ennen kaikkea Hanna Bergholmin projekti. Hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Pahanhautoja (2022) yhdisti kehokauhua, psykologista jännitystä ja suomalaista maisemaa tavalla, jota kansainvälinen lehdistö ja festivaalit ottivat ilomielin vastaan. Elokuva käsittelee äitiyttä, kehollista muutosta ja nuoruuden pelkoja – teemoja, jotka ovat kotimaisen uuden aallon ytimessä ja erottavat sen vanhemmista suomalaisista kauhuelokuvista.

Bergholmin seuraava hanke, Nightborn, sai Cineuropa-lehden mukaan huhtikuussa 2024 Suomen elokuvasäätiöltä 950 000 euron tuotantotuen. Elokuvan kuvataan käsittelevän ”äidin painajaista”, mikä osoittaa Bergholmin pysyvän uskollisena psykologisen ja kehollisen kauhun aluetta. Tuotantoyhtiönä toimii Komeetta. Bergholm ja Ilja Rautsi ovat yhdessä kirjoittaneet sekä Pahanhautojien että Nightbornin käsikirjoituksen, mikä vahvistaa heidän asemaansa kotimaisen genre-elokuvan ydinparina.

Pahanhautojien kansainvälinen vastaanotto osoitti, että suomalainen kauhu voi kilpailla globaaleilla genremarkkinoilla – eikä sen tarvitse häpeillä omia erityispiirteitään.

Ilja Rautsi – käsikirjoittajasta ohjaukseen

Toinen kotimaisen kauhun uuden aallon keskeinen nimi on Ilja Rautsi. Hän teki nimensä tunnetuksi ensin lyhytelokuvilla ja nousi sitten Pahanhautojien käsikirjoittajaksi. Rautsin oma ohjaajadebyytti pitkässä formaatissa, työnimeltään Red Snow (Punaista lunta), sai Suomen elokuvasäätiöltä joulukuussa 2024 tasan 951 000 euroa tuotantotukea. Elokuvaa tuottaa Bufo-yhtiö, jonka tuottajina ovat Misha Jaari ja Mark Lwoff.

Rautsin tausta lyhytelokuvakauhun saralla tekee hänestä erityisen mielenkiintoisen tekijän: hän tuntee genren rytmin ja visuaalisen kielen, mutta on nyt siirtymässä pitkiin elokuviin omalla tunnistettavalla äänellään. Red Snow ja Pahanhautoja ovat molemmat esimerkkejä siitä, miten kotimainen kauhu rakentaa identiteettiään muodon ja sisällön tasolla samanaikaisesti – ei vain imitoi kansainvälisiä malleja.

Tuotantoyhtiöt: Bufo ja Komeetta genrekauhun moottoreina

Kotimaisen kauhun uusi aalto nojaa kahteen tuotantoyhtiöön, joilla on osoitettu kyky viedä genre-elokuvia maaliin saakka. Bufo on suomalaisen elokuvan pitkäaikainen vakiotekijä, jonka tuottajat Misha Jaari ja Mark Lwoff ovat ottaneet vastaan myös kunnianhimoisia genrehankkeita. Bufo tuottaa Ilja Rautsin Red Snow -debyyttielokuvan. Komeetta puolestaan on tuotantoyhtiö, jonka nimiin kirjautuu Hanna Bergholmin Nightborn. Molemmat yhtiöt toimivat Suomessa rekisteröityneinä tuotantoyhtiöinä, joilla on oikeus hakea Suomen elokuvasäätiön tukea.

Suomalainen kauhuelokuvatuotanto ei ole pelkästään näiden kahden yhtiön varassa, mutta ne ovat 2020-luvun alussa ottaneet selkeimmän roolin kotimaisen genren näkyvyydessä. Tärkeää on myös se, että parhaat kotimaiset elokuvat syntyvät enenevässä määrin yhteistyönä pohjoismaisten rahoittajien ja myyntiyhtiöiden kanssa – kansainvälistyminen on strateginen valinta, ei sattuma.

Suomen elokuvasäätiö: genre-elokuvan rahoittaja

Julkisella rahoituksella on keskeinen merkitys kotimaisen kauhun uudessa aallossa. Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen yläraja on 1,2 miljoonaa euroa, ja tuki voi kattaa enintään 90 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Tukea voivat hakea vain Suomessa rekisteröidyt tuotantoyhtiöt, joilla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset tuottaa elokuvia.

Säätiön Facts & Figures 2024 -raportin mukaan se jakoi vuoden 2024 aikana yhteensä lähes 23,5 miljoonaa euroa tukea, ja kotimaisten pitkien elokuvien budjeteista keskimäärin 31 prosenttia katettiin säätiön tuella. Kauhuelokuville myönnettyjä summia – lähes miljoona euroa kappaleelta sekä Nightbornille että Red Snowlle – voidaan pitää merkkinä siitä, että säätiö ottaa genre-elokuvan vakavasti rahoituskohteena.

Night Visions – kotimaisen genrekauhun tärkein festivaali

Kotimaiselle genre-elokuvalle Night Visions -festivaali Helsingissä on keskeinen kohtaamispaikka. Time Out Helsingin mukaan Night Visions on Pohjoismaiden suurin kauhu-, fantasia- ja scifi-elokuvafestivaali, ja sen maaliskuun 2026 painos vahvisti tapahtuman aseman Helsingin kulttuurikalenterissa. Festivaali toimii verkottumisalustana kotimaisille ja kansainvälisille genretekijöille – ja se on paikka, jossa suomalaisen kauhun tulevaisuudesta käydään aitoa ammatillista keskustelua.

Night Visionsin merkitys kotimaisen kauhun uudelle aallolle ei ole pelkästään näytellistä: festivaali tuo Helsinkiin kansainvälisiä ostajia, festivaaliohjelmistopäälliköitä ja kriitikoita, joiden huomio voi ratkaista nuoren elokuvan kansainvälisen levinneisyyden. Siinä mielessä Night Visions on myös suomalaisten kauhuntuottajien käytännön työkalu. Jos haluat ymmärtää, miten kauhuelokuvan jännite rakennetaan suomalaisessa kontekstissa, festivaalin ohjelma tarjoaa vuosi toisensa jälkeen konkreettisia esimerkkejä.

Kotimaisen kauhun teemat: kehosta mielelle

Yksi 2020-luvun suomalaisen kauhuelokuvan selvimmistä piirteistä on teemallinen yhtenäisyys. Kotimaisen kauhun uusi aalto käsittelee toistuvasti äitiyttä, kehollista muutosta, nuoruuden identiteettiä ja perheen sisäisiä jännitteitä. Tämä erottaa sen selvästi vanhemmasta suomalaisesta kauhusta, joka nojasi enemmän ulkoisiin uhkiin ja perinteisiin hirviöhahmoihin.

Pahanhautojassa kauhun lähde on kirjaimellisesti kotona haudutettu munainen, jonka kasvattamisessa äiti tunnistaa omat pimeät puolensa. Nightborn jatkaa samaa linjaa ”äidin painajaisena”. Tämä psykologinen ja kehollinen lähestymistapa tekee suomalaisesta kauhusta helpommin vietävää kansainvälisille markkinoille, koska se puhuttelee universaaleja kokemuksia eikä edellytä suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Samaan aikaan elokuvien maisema, rytmi ja visuaalinen tyyli pysyvät tunnistettavan suomalaisina – hiljaisina, tilaa antavina ja vähäsanaisina.

Suomalaisen kauhun uusi aalto ei yritä kopioida amerikkalaista tai skandinaavista mallia – se rakentaa omaa kieltään, jonka perustana ovat vaikeneminen, luonto ja kehon kokemukset.

Kansainvälinen festivaalinäkyvyys ja jakelu

Kotimaisen kauhun uuden aallon mittari ei ole pelkästään kotimaiset lipputulot vaan kansainvälinen festivaalinäkyvyys. Suomen elokuvasäätiön sivuston mukaan elokuussa 2026 sekä Red Snow että The Squirrel olivat esillä Fantastic Festin ensi-iltoihin liittyvissä uutisissa. Fantastic Fest Austinissa on yksi maailman arvostetuimmista genre-elokuvafestivaaleista, ja pääsy sen ohjelmistoon on selvä merkki laadusta.

Kansainvälinen menestys ei synny automaattisesti. Se vaatii myyntiyhtiön, kansainvälisten co-production -sopimusten ymmärtämistä ja elokuvan räätälöintiä festivaaliohjelmistopäälliköiden odotuksiin. Suomalaiset tuotantoyhtiöt ovat oppineet tämän pelisäännön – ja sen näkyy siinä, kuinka Pahanhautoja ja nyt Red Snow ovat löytäneet tiensä maailman parhaimpiin genrefestivaaleihin. Genren kehitystä laajemmassa kansainvälisessä kontekstissa avaa hyvin kauhuelokuvien analyysi ja kritiikki -artikkeli.

Suomalaisen kauhun tulevaisuus: yksilöistä ekosysteemiksi?

Kotimaisen kauhun uusi aalto on tähän mennessä rakentunut lähinnä kahden tekijän – Bergholmin ja Rautsin – varaan. Nordic Film & TV Fundin raportin mukaan kansainvälinen menestys ei ole toistaiseksi tuottanut genre-elokuville laajempaa rahoitusvirtaa säätiöltä, mikä tarkoittaa, että ekosysteemi on yhä hauras. Yksittäisten menestyselokuvien varaan rakentuva genre ei ole sama asia kuin vakiintunut genre-elokuvan tuotantorakenne.

Silti merkit ovat lupaavia. Kaksi lähes miljoonan euron tuotantotukipäätöstä vuonna 2024, Night Visionsin kasvava kansainvälinen profiili ja suomalaisten tekijöiden näkyvyys Fantastic Festin kaltaisilla festivaaleilla luovat pohjan, jolle voi rakentua laajempi genre-elokuvan traditio. Suomalainen kauhu on 2020-luvun alussa siirtynyt marginaalista näyttämön sivuosaan – ja seuraava askel kohti vakiintunutta paikkaa on riippuvainen siitä, syntyykö uuden polven tekijöitä Bergholmin ja Rautsin rinnalle.

Vertailutaulukko: keskeiset suomalaiset kauhuelokuvat 2020-luvulla

Tukisummat ja rahoitusrakenne: taulukko

Usein kysytyt kysymykset

Kuka ohjasi Pahanhautoja-elokuvan?

Pahanhautoja (Hatching, 2022) on Hanna Bergholmin ohjaama. Käsikirjoituksesta vastasi Ilja Rautsi. Elokuva oli Bergholmin ensimmäinen pitkä elokuva ja nousi yhdeksi 2020-luvun merkittävimmistä suomalaisista genre-elokuvista kansainvälisellä festivaalimenestyksellään.

Mitkä tuotantoyhtiöt tekevät suomalaisia kauhuelokuvia?

2020-luvun selkeimmät kauhuelokuvatuottajat ovat Bufo (Ilja Rautsin Red Snow) ja Komeetta (Hanna Bergholmin Nightborn). Aikaisempia kotimaisia kauhuhankkeita ovat tuottaneet muun muassa Monelli (The Twin). Suomalainen genre-tuotanto on pienimuotoista, ja yhtiöt tekevät tyypillisesti monenlaisia elokuvia kauhun rinnalla.

Paljonko suomalaiset kauhuelokuvat saavat julkista tukea?

Suomen elokuvasäätiön tuotantotuen yläraja on 1,2 miljoonaa euroa, ja tuki voi kattaa enintään 90 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Käytännössä Nightborn ja Red Snow saivat kumpikin lähes 951 000 euroa vuonna 2024. Säätiön Facts & Figures 2024 -raportin mukaan julkinen tuki kattaa keskimäärin 31 prosenttia kotimaisesta elokuvabudjetista.

Mikä on Night Visions -festivaali?

Night Visions on Pohjoismaiden suurin kauhu-, fantasia- ja scifi-elokuvafestivaali, joka järjestetään Helsingissä vuosittain. Se on kotimaisen genre-elokuvan tärkein verkottumisalusta ja kohtaamispaikka kansainvälisten festivaalipäälliköiden, ostajien ja kriitikoiden kanssa. Maaliskuun 2026 painos vahvisti tapahtuman aseman genren pääfoorumina.

Onko suomalainen kauhu kansainvälisesti tunnettu?

Kyllä, mutta edelleen rajallisesti. Pahanhautoja ja The Twin saivat kansainvälistä huomiota vuonna 2022, ja Red Snow on elokuussa 2026 mukana Fantastic Festin yhteydessä. Nordic Film & TV Fundin raportin mukaan menestyselokuvat eivät kuitenkaan ole tuottaneet systemaattista genre-elokuvan tuotantobuumia, joten suomalainen kauhu on kansainvälisesti tunnistettu mutta ei vielä vakiintuneessa asemassa.

Mitä uusia suomalaisia kauhuelokuvia on tulossa?

Tällä hetkellä tunnetuimmat tulevat kotimaiset kauhuelokuvat ovat Hanna Bergholmin Nightborn (Komeetta) ja Ilja Rautsin Red Snow (Bufo). Molemmat saivat lähes 951 000 euron tuotantotuen Suomen elokuvasäätiöltä vuonna 2024. Red Snow on ollut esillä Fantastic Festin yhteydessä elokuussa 2026. Jos olet kiinnostunut uusimmista kotimaisten kauhuelokuvien arvosteluista, kannattaa seurata myös parhaat kotimaiset kauhuelokuvat 2010-luvulta -artikkelia kontekstin saamiseksi.

Yhteenveto: kotimaisen kauhun uusi aalto rakentaa pohjaa

Kotimaisen kauhun uusi aalto: ketkä ovat suomalaisen kauhuelokuvan tekijät ja studiot 2020-luvulla – vastaus on selkeä. Hanna Bergholm ja Ilja Rautsi ovat uuden aallon kaksi keskeistä nimeä, joiden työ määrittää suomalaisen genre-elokuvan suunnan. Bufo ja Komeetta ovat tärkeimmät tuotantoyhtiöt. Suomen elokuvasäätiö on rahoituksen tuki-pilari, ja Night Visions on festivaalikentän kotipesä.

Alan haaste on siirtyminen yksittäisten menestyselokuvien varaan rakentuvasta genrestä kohti vakiintunutta tuotantorakennetta. Siihen tarvitaan uusia tekijöitä, rohkeampaa genre-rahoituspolitiikkaa ja kansainvälisten kumppanuuksien syventämistä. Suomalainen kauhu on 2020-luvun alussa tehnyt selvää pesäeroa menneisyyteensä – ja paras on kenties vielä edessä. Lisää kontekstia alan kehityksestä löydät kauhuelokuvien kulttuurihistoriaa käsittelevästä artikkelista.

Lähteet

• Suomen elokuvasäätiö – Finnish Film Foundation – haettu August 30, 2026
• Finnish Film Foundation: Facts & Figures 2024 – haettu August 30, 2026
• Finnish Film Foundation: 3 million euros of production support to 13 projects (joulukuu 2024) – haettu August 30, 2026
• Finnish Film Foundation: Production Support Guide – haettu August 30, 2026
• Cineuropa: Nineteen films receive production support from the Finnish Film Foundation (huhtikuu 2024) – haettu August 30, 2026
• Nordic Film & TV Fund: Genre filmmakers gather at Night Visions in Helsinki – haettu August 30, 2026
• Time Out Helsinki: Night Visions March 2026 – haettu August 30, 2026
• Wikipedia: Finnish Film Foundation – haettu August 30, 2026